ystäviä

Lähes painajaismainen työviikko takana, olen joutunut selvittämään sotkuja ihan urakalla.

Tunne-elämän kohdalla tänään menee hienosti. Ja oikeastaan eilenkin oli hyvä päivä. Nyt on sellainen vaihe, että eksä kummittelee mielessä vain harvoin ja silloinkin on tapahtunut jotain mikä muistuttaa hänestä. Toivon olevani vahva sitten kun hän alkaa kokoaikaisesti asua naapurissa. Vielä hän viettää pääosan ajastaan mökillä, mutta varmaan marraskuussa on tilanne toinen.

Olen huomannut, että asiat tulevat mieleen ja tarve käsitellä niitä herää sitten kun olen siihen henkisesti tarpeeksi vahva. Vielä en jaksa ajatella asuntoasiaa. Mietin sitä kuukauden kuluttua. Tai tarpeen vaatiessa.

Olen saanut hankittua uusia ystäviä. Vaelluskaverit ja eräs toinen heterogeenisempi porukka. Minä voisin käydä porukassa vaeltamassa vaikka joka viikonloppu, kutsuja tulee viikoittain. Lupauduin ensi viikonlopuksi ’yhden yön yli’-vaellukselle heistä kahden seuraksi. Ja he ovat oikeasti ystäviä, vaikkakin uusia sellaisia. Sitten tämä toinen porukka, tai oikeastaan kyseessä on seura, johon olen liittynyt. Olen luvannut viettää heidän kanssaan aikaa tänään illalla ja huomenna päivällä. Menemme katsomaan Turun nähtävyyksiä.

Olen muutaman kerran käynyt katsomassa treffi-sivujen tarjontaa. Tiedän fiksuja naisia ja miehiä, jotka ovat löytäneet puolisonsa netistä. Aika hyvältä näyttää ja minusta tuntuu, että voisin vaikka vastata muutamalle miehelle. Mutta en vielä, ensin kunnostetaan pääkoppa.